tiistai 19. huhtikuuta 2016

Purettu!

Kiitos ed.postin kommenteista ja varsinkin purkamiseen kannustavista, nyt se on  
purettu:


Oiottu:


Keritty:


Kuvissa näkyy mun pieni, itsetehty 'Nostepinne' eli kerinpuikko. Sen avulla saa kivasti kerittyä kerän, josta lanka juoksee sisältä. Jotkut kerii peukalon ympärille mutta mä en hallitse sitä.
Tässä KLIKs linkissä blogiin Krappia ja kissankarvoja on kiva historiakatsaus nostepinnen menneisyyteen sekä linkki YouTube videoon kuinka kerinpuikkoa käytetään, videoita löytyy useampikin hakusanalla: nostepinne.

Tulikuumassa vedessä vielä puikkojen kaapelit suoriksi niin eiköhän taas hyvin suihki uutta huivia;)

X X X
Olen taas vähän vaihtanut seurattavien blogien listaani tuoss sivussa. Se  ei kuitenkaan tarkoita, että olisin entiset seurattavat vallan hylännyt, ehei, kyllä niissäkin piipahtelen.
KS

14 kommenttia:

  1. Ihana lanka. Kannatti ottaa uudelleen käyttöön.

    VastaaPoista
  2. NO, niin. Siitä sitten uutta puikoille.

    VastaaPoista
  3. Uutta odotellaan. Tuo lanka on niin kauniin värinen.

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Joo, ajattele: riittää kahteen huiviin ja mikä rahalinen säästökin. On tää jännää neulomista.

      Poista
  5. TAIVAS VARJELE! Mä en olis pystynyt varmaan tohon. Vaikka ymmärrän kyllä, että jos malli ei miellytä niin parempi purkaa kuin jättää käyttämättä. Mut oot kyllä reipas kun heti kävit tuumasta toimeen. Musta se huivi oli kyllä ihan kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvänen aika sentään, pakkohan se oli rohkeasti vaan purkaa, en mä voi kaapissa tyhjän panttina tuollaista pitää. Kallis lankakin. Ei se edes kirpaissut kun purin, ihan hyvältä vaan tuntu ku saan taas neuloa tätä kivaa väriä eikä lankakaan hullummalta tunnu vaikk ei ookaan ku vaan villaa - ei siis mitään silkkiä tms. herkkua niinku mun sukkalangassa mitä neulon.

      Poista
    2. No onhan toi totta. Hukkaan olisi lanka mennyt kaapissa maatessa. Ja sä oot niin nopea neulomaan ettei siihen kauan mene kun saadaan täällä jo ihastella uutta huivia.

      Poista
    3. Oli tällä kumma vaikutus muhun...mä oon alkanut jo harkita yhden tuubin purkua, josta tuli vääränkokoinen, ehkä mullakin on edessä purkuhomma...uuuh! Se on yli vuoden maannut valmiina, mutta kun ei ole sopiva niin käyttämättähän se on.

      Poista
    4. Hyvä! Siitä vaan, kerran se kirpaisee, ehkä, mutta sitt on vaan hyvä mieli ja todennäköiseseti langasta syntyy uusi ja mieluisa neule. Vaikkapa se tuubi oikean kokoisena.

      Poista
    5. Mä just äsken aloitin jo! En olis uskonut miten tässä käy, hehheh! Se eka kerros purkamista on ärsyttävä kun on hirveän hidasta. Siinä on kuitenkin 200 silmukkaa niin hidasta hommaa, mutta kun tosta ekasta kerroksesta pääsee niin sithän se purkautuu kuin itsestään. Pitää nää tauot käyttää hyvin hyödyksi ;)

      Poista
    6. Köh köh...olihan se alku hidasta ja takkusta, kannattais aloittaa loppupäästä eikä sieltä mistä neulominen on aloitettu, voi pyhä jysäys...onneks tajusin siinä vaiheessa kun alkoi liika takkuaminen ihmetyttää. Tässä taas nähtiin, että väsyneenä ei ajatus kulje. No nyt on kuitenkin tuubi purettu :)

      Poista
  6. Purkaminen on joskus ihan terapeuttista. Minä en ole vielä mattoa purkianut, mutta kohta sekin täytyy tehä, jotta saa kesän aikana uudelleen kudottua. Eiköhän tuosta kauniista langasta tule kohta uusi huivi. Terkut Ossilasta!

    VastaaPoista
  7. Voi kauhiaa! Vaan jos ei tykkää ni järkeväähän purkaminen on. Minäkin oon vähän opetellut purkuhommia, mut sen verran kirpaisee, et pyydän usein jonkun muun kiskomaan auki tekeleeni. Helpostihan siihenkin hommaan vapaaehoisia löytyy :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.