Hankintoja

Laitanpa tänne tänään vähän tällaista kylmää faktaa, että ei tämä harrastus ihan ilmaista ole, vaikka joku luulee, että itse tehty ei "maksa mitään". Ohjeita, lehtiä ja kirjoja on mukava plärätä ja katsella tekemisen lomassa.
Neuleystävien kanssa laskimme, että uudessa Pirkassa olevan neulejakun hinnaksi tulee M-kokoisena 51.20 €. Aika hintava jakku, sanoisin.

Tällä viikolla olen ostanut alan "kirjallisuutta":
Divarista 2 kpl Kauneimmat Käsityöt, yht. 4 €
Kirjatorilta 1 kpl samaista lehteä, 3.50 €
Stockalta Diana-virkkauslehden 3.20 €
Kirjapörssistä kirjan Lasten Neuleet, 4.90 € (ennen 32.80 !!) Tässä on hauskoja kuvioita, jos sellaisia nyt innostuisi joskus tekemään.

Myös yhden kauniin napin ostin virkattua laukkuani varten, 90 centtiä! Yleensä tongin kirppiksen laatikosta sopivan napin, mutta nyt ei tärpännyt.
Niin, siihenhän ostin kerän Maxia, 1.50 €.

Muovitaskuja, että saan taas noita kirjaston lehdistä kopioituja ohjeita järjestykseen. Hintaeroa niissäkin oli: 10 kpl 1.50 € ja vieressä tarjouksena 100 kpl 3.90 €. Nyt riittää niin ettei kaiketi tarvitse enää taskuja ostaa. Mappi on tietysti uusiokäyttöinen kirppislöytö.

Onneksi kotona löytyy langoissa, ettei niitä tarvinnut nyt ostaa. Ja Palmat on valmiiksi hankittuna toista vauvahaalaria varten. Taidanpa aloittaa sen nyt.




KS

Valmis virkkaustyö ja siivous

Mitähän yhteistä näillä sitten voisi olla?
Sitä, että olin tänään Villen luona siivoamassa poikamiesboxin villakoirat. On siellä nyt vähän yksinäisen näköistä ilman noita lemmikkejä mutta piankos uusi sukupolvi kasvaa.

Vaivanpalkaksi sain kuvia skannattua ja vastavalmistuneen virkatun laukun kuvattua! Laukun sangat tosin ovat tässä vielä kiinnittämättä mutta kuva oli otettava kun siihen oli tilaisuus. Ja keltainen nappi pitäisi vielä löytää, ei tuo valkoinen ole kiva.
Aloin tehdä tätä kun puserosta jäi pikkusen toista kerää lankaa. Eihän se sitten riittänyt vaan oli ostettava vielä yksi kerä. Siitä nyt sitten taas jää vähän. Jos tekis vielä kännykkäpussukan.
Ohje: Novita 2/2001
Lanka: Maxi





Sain siis myös skannattuja kuvia ja olen lisännyt niitä sivuille Pistoja neulalla, Neuleet 2003 ja 2004.
Käyppäs kurkkaamassa.

KS

Uusi äiti / Uusi kuukausi ja kujeet = APRILLIA

A happy new mama with her baby Pippi!

Tässä iloinen, onnellinen uusi äiti!
Tara, 2v. ja hänelle synttäriksi virkkaamani nukke, jonka nimi on nyt Pippi.



Ohje: SK2/2005
Lanka: Kotiväki, ja hiukset Tennesee. Hiuksiin käytetty lanka oli sopivasti kiharalla, koska se oli kertaalleen kudottu ja purettu. Mitä lie puseron kutomisessa sattunut?


APRILLIA, APRILLIA sanoi äitini kerran....

Se oli jotain kuuskyt-luvun loppupuolta. Olin kiinnostunut UFOista ja luin paljon kirjoja aiheesta (Däniken ym.) Eräänä aamuna äiti tuli herättämään minut sanoen, että "nyt on varmaan ufot käyneet pihalla, tule pian katsomaan."
Siinä kyllä unihiekat saivat kyytiä kun pihalla keskellä koskematonta lunta oli kummallisia jälkiä. Sellaisia noin 20 cm pitkiä kapeita painaumia, joka toinen sojotti vasemmalle joka toinen oikealle. Niinkuin olisi pitkillä kapeilla kengillä kävelty.
Vaan kun ne alkoivat ja loppuivat yhtäkkiä siinä keskellä pihaa. Ne ei tulleet eivätkä menneet mihinkään. Semmonen ehkä 10-15 metrin matkalla niitä oli. Ufomiehethän siinä nyt varmaan on olleet. Taisi siinä jo vähän pelottaakin. Vaan sitten äiti loihe lausumaan: Aprillia, aprillia syö silliä! Voi ei, olin aivan unohtanut, että se oli tämä päivä.

Mikäs ne jäljet sitten oli tehnyt. Ei, äiti ei ollut käynyt niitä tekemässä. Sähköjohto kulki ilmassa talolta tielle. Johdon päälle kasautunut lumi oli yöllä pudonnut palasina alas saaden aikaan tuon kummallisen kuvion! Jotenski luulen, että äitikin on ensin ollut ihmeissään mitä ne on.

Pila oli hyvä, toden oloinen ja ajan hermolla. On sille sitten naurettukin.


KS

PÄÄSIÄINEN OLI JA MENI

Tai ei ihan niinkään, pääsiäisen aika kun jatkuu helluntaihin asti.

Mutta, monta pääsiäistä tuli ja meni ennenkuin tämä liina valmistui. Aloitin sen joskus 80-luvun puolessa välissä. Hyvissä ajoin että se ehtii pääsiäiseksi valmiiksi ja annettavaksi Villen kummitädille. Eihän se valmistunut. Miksi? Sitä en enää muista.
Seuraavana vuonna otin sen taas esiin hyvissä ajoin ja jatkoin työtä. Ja niin edelleen vuosi vuodelta, kunnes en sitä ottanut enää edes esille. Se oli sitä aikaa kun purjeveneen varustelu ja kunnostus kesää varten alkoi jo helmikuun venemessuilta. Ei siinä virkkaamaan ehtinyt.

Viime vuonna (-04) sitten otin itseäni niskasta kiinni heti tammikuussa ja päätin, että tämä työ on vihdoin saatava pois lojumasta. Ah, lanka loppui! Eihän sen merkkistä lankaa ollut enää edes olemassakaan mutta sain aika lailla samanväristä, vaikka tietysti selvä raja työhön tuli.
Niinpä se lopulta valmistui ja nyt niin ajoissa, että sain annettua liinan Lissulle jo helmikuun blinikutsuillani!  Tietysti mainiten, että se on jo melkein yhtä vanha kuin kummipoikakin vaikka onkin vasta valmistunut.

Kuva (ja ohje) on: Allas Extra "Stick och virkbilaga" Påskpynt. Saisikohan tästä liitteestä tehtyä jotain muuta kivaa ensi pääsiäiseksi itselle? :)




KS
29.3.05

ALKUVUODEN NEULEET

Tämä valmistui puikoilta tammikuussa, mutta yllättäen se löytyi kaapista saumat ompelematta vielä maaliskuussa! Miten onkin unohtunut, nyt neula kiltisti käteen ja saumojen ompeluun.
Lanka: Tennesee
Malli: Novita?, kopiosta ei näy mikä vuosi, mikä numero. Alkuperäinen malli on raidallinen, mutta kuten näkyy, tein sen yksivärisenä. Koristekuvion otin kirjasta Lesley Stanfield, Kauneimmat neulemallit.







Helmikuussa valmistui liivihame Taralle. Tiedot siitä kuvan kera sivulla 18.3.2005 kategoriassa "yleinen".
Ja virkattu nukke kantokasseineen.

Maaliskuussa olin ahkerampi: vauvahaalari ja "Sateenkaari"-pusero valmistuivat tämän blogin perustamisen rinnalla.
Vauvahaalarin kuva sivulla 18.3.2005 ja pusero 27.3.2005.

Pyhän viettoa

Lauantai-illan vietin Helsingin kaduilla. Seurasin siis katuteatteria. Esite sanoo siitä näin: "Kymmenes Via Crucis on musiikillinen ja kuvallinen runoelma ihmisoikeuksista, Jeesuksesta, kuolemantuoimioista, kuolemasta sekä toivosta ja rakkaudesta." No juu, sitä se varmaankin oli ja esitti mutta oli niin moderni juttu, että en oikein pysynyt kärryillä.
Sen jälkeen oli vuorossa pääsiäisyön messu Tuomiokirkossa. No juu, olihan sekin ok, mutta jotain modernia siinäkin oli.
Jotta saisin aistia edes jotain aitoa juhlan tuntua, menin vielä Uspenskin katerdraalille katsomaan heidän kynttiläkulkuetta kirkon ympäri. Sitten olikin jo aamuyö, kiiruusti kotiin nukkumaan ja valmistautumaan sunnuntain "kuvauksiin".

Kyllä, Ville on nyt käynyt kuvaamassa neulomuksiani, käsitöitäni ja vähän sitä sun tätä. Ruokapalkalla tuli paljon kuvia.

Ruoka ei ollut mitään perinteistä pääsiäislammasta vaan perinteistä ja hyvää makkarakastiketta sekä oikeata perunanmuusia! Meillä sanotaan tätä nimenomaista kastiketta "poltetuksi makkarakastikkeeksi". Sitä ei suinkaan polteta mutta jauhot ruskistetaan niin tummiksi kuin kantti antaa periksi. Sen jälkeen kastiketta keitellään hissukseen pari kolme tuntia, jolloin se tummenee ja saa oivan tumman maun. Makkarat ruskistetaan myös tummiksi ja lisätään kastikkeeseen vasta lopuksi. Nam. Tämä ei siis ole mikään arkipäivänä töiden jälkeen tehtävä pikainen ´nälkä pois heti´ ruoka vaan rakkaudella valmistettu ja nautiskellen syötävä. Seppo repii pelihousunsa kun lukee, että tätä on syöty ja hän ei ollut pöydässä.

No niin, ja sitten neuleasiaan. Kaiken muun touhun ohella olen saanut tämän Sateenkaareksi ristimäni neuleen valmiiksi. Ja ylpeänä esitän kuvan!:

Lanka: Maxi ja Linie 136 Luna
Puikot: 6 pyöröpuikko ja sukkapuikot
Malli: Oma viritys

Näin paljon vaivaa etsiessäni Maxista tehtyä mallia ja pyysin apua Novita-Neulomon ystäviltäkin. Löysin lehtiä ja sain vihjeitä. Mutta kuinka kävi? Langan kulkiessa puikoilla malli vain muotoutui kerros kerrokselta. Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen, siitä tuli sitä mitä halusin. Tai no, olishan nuo raidat voinu osua muualle kuin korostamaan pömppömasua mutta haitanneeko tuo.
Ja mikä parasta: ei ollut kuin kainaloiden 12 silmukan mittaiset saumat ommeltavana!

KS

Vuodenajan tervehdys!

Kaikille lukijoilleni haluan toivottaa Hyvää Pääsiäistä ja mukavaa kevättä. Pääsiäisen perussanomastahan alkaa uusi elämä, jonka symbolina koristelemme kotimme maalatuilla munilla, pajunkissoilla ja hiirenkorvaisilla koivunoksilla.

Til-Tal-Til-Tal
talven tulkut tolkuttaa:
Talvi menee, talvi menee!

Sir-Sir-Sir-Sir
kevään sirkut sirkuttaa:
Kevät tulee, kevät tulee!

KS

... ja fogelit sjungaa!

Tänään mustarastas lauloi pihallani ensimmäisen kerran. Aikaisempina talvina se on ollut täällä laulamassa pitkin talvea mutta tänä vuonna sitä ei ole kuulunut. Olipas kaunista laulua, niinkuin päiväkin.

Lauantaina kävin hieman kaupoissa ja tulin kotiin, kuinkas muuten, lankakassin kanssa. Ostin Novita virkkauslankaa uudessa lehdessä ollutta neulottua liinaa varten ja edullista Miniä.

Miniä oli ihan pakko ostaa sen takia, että kaupunkikierroksen aluksi löysin Fidan kirpputorilta vähän käytetyn Novita-lehden 2/2001. Siinä on paljon kivoja lasten neuleita Ministä. Ja niitä Maxi-neuleita, joita äskettäin etsin eikä millään meinannut löytyä. Nyt niitä on. Kirppis olisi myynyt lehden vaivaisella 10 centillä! Annoin hieman enemmän, tottakai tällaisesta aarteesta. Ja siinä on myös Muumi-malleja. Arvatkaas kuka tulee saamaan sellaisen.

Neuleliinaa aloin innoissani tehdä heti kun lanka oli ostettuna ja uunituore ohje käsillä. Kylläpäs oli hankalaa. Eihän ne neljä ohutta puikkoa pysyneet hyppysissä minkäänlaisessa tolkullisessa järjestyksessä. Ja lankakin niin ohutta, että hyvä kun sen sormissaan tuntee. No, siinä sitten kaikenlaista viristystä tein ja ähelsin ja pääsin alkuun.
Nyt aikani sitä tehtyäni, totean että ei siitä tule mitään liinan kokoista, ehkä joku alunen. Miten lie niin eri kokoinen tulossa kuin mallissa.
Laitan koko kutimen nyt pois silmistäni, ehkä palaan siihen joskus. Aihetta täytyy tutkia hieman lisää ja perehtyä sen saloihin.

Jatkan siis "Sateenkaaren" kutomista. Sehän ei nyt ole edistynyt mihinkään kun perjantai meni noita kuvia tänne laittaessa. Oli sekin varsinainen show. Onhan se helppoa sitten kun jujun keksii. Jotain jäi kyllä vielä epäselväksi miten toimitaan mutta harjoittelen sitten seuraavien kuvien kanssa lisää.

Ystävälle lohdutussanoja etsiessäni, tuli vastaan seuraavat pari jaetta Jobin kirjasta (7:6-7). Laitanpa ne tähän meille "langankuluttajille" mietittäviksi:

"Kuin kutojan sukkula kiitävät päiväni:
ne päättyvät, kun lanka loppuu.
Ajattele minun elämääni:
se on vain henkäys."

KS

Jippii, vihdoinkin kuvia...

. . . joiden pitäisi kertoa enemmän kuin sanat, mutta nämä nyt ovat hieman huonoja. Ne on otettu ihan tavallisella kameralla ja taustatkaan ei sitten olleet hyvät. Linssin takaa näyttää niin erilaiselta. Lupaan parempilaatuisia kuvia jatkossa.

Liivimekko, Taralle 18.3.2005
SamosLollipop, 815 sateenkaari ja Samos 524 pinkki,pyöröpuikolla nr.4,5
malli suunnilleen omasta päästä

Samoin Taralle 18.3.2005 virkattu nukke,SK2/2005
jämälankoja Kotiväki ja Viola
Näistä toivottavasti tulee paremmat otokset tyttö mannekiinina!

Nuken kantokassi, ommeltu fleesestä, ja on siellä peittokin.

  Tämä on vanhaherra Nalle, joka on päässyt mannekiiniksi
Ninan vastasyntyneelle pojalle tehtyyn
Palma-haalariin.
Novita talvi-2004
Nallesta tulette kuulemaan lisää myöhemmin.


KidMohair huivi, malli Novita.
Näitä syntyi erilaisilla pitsineuleilla syksyllä,
joulupukkiosastolle.

Huom. Tältä sivulta editoitu kuvat pois. Ne on laitettu parempilaatuisina sivuille Neuleet 2003 ja 2004.
30.3.05 / KS

Ensimmäinen oikea kuva!

She is Tara, my knitting V.I.P.
Thanks to her grandmother, this is the first photo on my site!

Hän on Tara, kuvassa 1 v. ja päällä synttärilahjaksi saatu Palma huppujakku (SK3/2003).

Tänään on kutominen edistynyt, kun on tuo lumisade pitänyt sisätiloissa. Ulkona piipahdin sen verran, että hain kirjastosta tilaamani kirjan Lesley Stanfield & Melody Griffiths, Neulojan käsikirja. Jos sais siitä uusia ideoita, siis opastusta kuinka voin itse suunnitella neuleen, tai muuttaa vanhaa mallia. Taisin siitä löytää kivan perhosen, jonka voisi kutoa tuohon Maxiin. Saas nähdä.

Taas kuulemme uutisista, kuinka suomalainen ei osaa yhdistää autolla ajoa ja lumisadetta. Täällä Helsingissä sattui aamulla valtava ketjukolari, 42 autoa, romua korjaavat vieläkin, ja siinähän menehtyikin kaksi henkilöä. Useiden kolareiden uhreja on viety sairaaloihin kymmeniä ja taas kymmeniä. No, se nyt oli ikävä uutinen tänne neuleiden ja ruuan joukkoon, mutta elämäänhän tuokin kuuluu.

Eilisen herkkuruuan jämät jalostuivat tänään keitoksi: perunat, lihat ja hapankaalin kiehautin potkan keittämisestä syntyneessä maukkaassa liemessä. Ruisleipää särpimeksi, nam.

KS

EISBEIN MIT SAUERKRAUT

(Kielitaitoiset suokoon anteeksi, jos tuo meni aivan väärin.)

Porsaanpotka kiehuu kattilassa ja toisessa hautuu valkosipuli-hapankaali hapankermassa! Mitkä tuoksut, ah. Juu, näen jo silmissäni ne monet Yök-ilmeet siellä ruudun toisella puolella. Makuja on monia ja tämä on yksi minun herkkuruoka.

Kun potkan keitinvesi on jäähtynyt, pinnalta otetaan talteen hyytynyt rasva. Se on sitten herkkua leivän päällä, ehkä ripaus suolaa. Terveysintoilijat taisivat jo pyörtyä. Jos poika ei muuten saa aikaiseksi tulla laittamaan mulle niitä kuvia tänne, niin tuolla rasvalla saan sen kyllä houkuteltua viivana paikalle!

Käsitöiden lisäksi tykkään laittaa ruokaa. Vaikka yksin asunkin, niin melkein joka päivä laitan ihan oikeata ruokaa. Joskus onnistun laittamaan vain yhden annoksen, mutta usein tulee pataljoonalle, varsinkin keitot, ja sitä sitten syön useamman päivän. Pakastamista en harrasta, paitsi tietysti syksyn sienet ja puolukat. Ja mikroruokiakaan ei tule ostettua kun ei ole sitä mikroa, enkä hanki. Valmiit ruuat lämmitän teflon pannulla. Siinä niitä voi sitten vähän muokata ja hyvää tulee.

Tuo porsaanpotka tuli ostettua sivuhankintana Hakaniemen hallista. Menin sinne ostamaan nro 6 bambuista pyöröpuikkoa Vihreästä Vyyhdistä. Aloitin sen Maxi-puseron neulomisen vanhalla metalli pyöröllä, mutta se tuntui niin oudolta bambujen jälkeen, että oli ihan pakko sijoittaa taas uuteen puikkoon. Vasta viime viikolla ostin yhden. Totesinkin VV:n myyjälle tulleeni viikon puikko-ostoksille.

No, ja siinähän oli Niin Ihanaa efektilankaa, että olihan sitä kerä ostettava. Se on sateenkaaren kirjavaa OnLinen Linie 135, Luna. Laitan sitä raidoiksi tuohon tekeillä olevaan siniseen puseroon. Taitaa tulla kiva.

Ehdin tässä nyt kutoa aika monta kerrosta ennen kuin on aika laittaa perunat kiehumaan. Potkan valmistuminen kestää  vielä tovin. Ja sitten herkuttelemaan.

 KS

Ompelupäivä

Tänään oli ompelukoneen vuoro surrata. Broidin veneen pressujen reunat olivat ajan saatossa, meriveden suolasta ja auringonpaahteesta, hapertuneet. Syksyllä olin päällystänyt veneen istuimen ja siitä kankaasta leikkelin ensin metritolkulla uutta reunakaitaletta. Paksu neula ja lanka koneeseen ja ompeluun käsiksi. Pressukangas kun on niin paksua ettei sitä voi nuppineuloilla käsitellä, niin pyykkipojat näyttivät taas kyntensä ompeluapulaisina. Niillä kaitale pressuun auttavasti kiinni ja ompelemaan. Oli siinä tavallisella karvalakkikoneella tekemistä mutta ihan hyvät niistä tuli. No, mitä nyt pientä hienosäätöä ja langanpäiden solmimista broidi saa iltapuhteikseen tehdä. Paksuissa pressun saumakohdissa oli kyllä pakko "hypätä yli", niistä ei neula suostunut menemään läpi.
Kangasta onneksi jäi vielä niin paljon, että saan toisenkin istuimen päällystettyä ennen vesillelaskua. Kangas on ostettu, kuinkas muuten, Eurokankaan palalaatikosta.

Hmm, karvalakkikone taisi kyllä suoriutua tehtävästä paremmin kuin jokin uljas elektroniikkaa täynnä oleva hienohelma. Olisipa ollut tallella isän vanha kone, jolla hän perheensä elätti tekemällä kaikenlaisia koteloita ja salkkuja. Niillä välineillä olisi ollut paljon käyttöä minullakin. Käsillä tekemisen taito on siis geeneissä. Niin, ja olihan taas hyvää tilaa suurelle ompelukselle tällä upealla isän tekemällä pöydällä! Tämä on tukevaa mäntyä, pyöreä, halkaisijaltaan 160 cm, mahtuu Hesarinkin lukemaan.

Neuleliinaa ollaan neuleystävien kanssa ajateltu opetella tekemään ja tälle pöydälle sellainen on ollut haaveena. Taitaa ehkä tulla ikuisuusprojekti näin suurta saada aikaiseksi. Ja löytyneekö sopivaa malliakaan. Tallinnassa olen nähnyt ja hypistellyt isoja neuleliinoja, mutta nekin olivat vain 140 cm halkaisijaltaan. Ja hinnat olivat päätä huimaavia, minkä tietysti ymmärrän, mutta se matti kukkarossa jne.....

Nyt jatkamaan Maxi-puseron neulomista. Sen kanssa saa olla tarkkana, että tulee kaikki säikeet puikolle. Langan kierre avautuu herkästi ja paksulla puikolla (6) irtonainen ohut langansäie jää helposti huomaamatta.

KS

Suulis skriinaa

Hieno talvipäivä on ollut tänään. Mulle just sopivan lämmintä. En pidä pakkasesta.

Jippii, sain yhden valmiin neuleen pois käsistäni. Olin just saanut käärittyä sellofaanilahjapaperiin vastavalmistuneen ja pesaistun vauvahaalarin, Palma/Novita talvi-2004. Säästyin postireissulta kun broidi tuli piipahtamaan ja se vie sen tyttärenpojalleen, ihan tuore vauva. Haalarista tuli oikein mukava ja pehmoinen, tyypillinen vauvajuttu. Se oli nopsa ja helppo tehdä, Taran tulossa oleva veli saa samanlaisen kesällä kun se aika koittaa. Langat on jo hankittuna.

Luit oikein: vastavalmistuneen pesaistun. Mä onneton tupruttelen noita syöpäkääryleitä ja ei ole kiva antaa vauvanvaatetta joka haisee, yök.

Tosin Taralle jouduin viime viikolla lähettämään synttärilahjan pesemättä. Se kun oli virkattu Mollamaija /SK 2/2005. Tein sen ja sille mekon puuvillalangan jämistä. Niitä löytyy kaikenvärisiä.

Mollamaija sai myös kauniista kukallisesta fleecestä ompelemani kantokassin ja peiton. Kantokassin malli omasta päästä, kangas Eurokankaan palalaatikosta.

Nukkea varten ostin pussin Lennol polyestervanua. Se vaikuttaa hyvältä, pysyy mukavasti ilmavana. Miten se käyttäytyy pesussa tms., siitä ei ole kokemusta. Toivottavasti ei mene ihan kasaan. Koska lankoja ja vanua nyt on, niin Mollamaijoja saattaa syntyä enemmänkin, tai jotain muuta. Jossain näin kirahvin, se ohje täytyy hankkia.

Tein Taralle myös liivimekon Lollipopista. Kirjava sateenkaariväri ja pinkillä rapuvirkkauksella reunat, aika namin näköinen. Suuntaa-antavana mallina käytin Nalle-langan Tytön liivimekko/Novita talvi-2004. Siitä sain siis mitat minkä kokoinen noin 100cm vaate tulee olla. Mekko valmistui nopeasti, tein yhtenä kappaleena  kädenteille asti, ihanaa, ei saumoja ommeltavaksi. Olkapäille tuli napinreiät ja tietenkin napit. Lopputulokseen olen muuten tyytyväinen, mutta ne reunukset ei oikein onnistuneet. Aikaa ei kuitenkaan enää ollut asian korjaamiseksi, koska lahjat piti saada mummon matkaan englantiin vietäviksi.

Nyt  s a a n  aloittaa uuden työn. Viime viikolla ostin "edullisesti" vaal.sinistä Maxi-lankaa. Siitä olis tarkotus tehdä ¾-hihainen pusero farkkujen kanssa pidettäväksi. Mallitilkku on tehtynä ja tiheys täsmää yhteen ohjeeseen minkä löysin. Oli taas vaikea löytää ohjetta. Kaikkea muuta on mutta ei nyt tälle langalle. No, ajattelin vähän soveltaa sitä, tehdä jonkun simppelin kuvion nurin/oikein silmukoilla sileään neuleeseen.

KS

Lisäys:

Näin siinä käy kun unohdin mainita ohjeen, niin tuli kysely asiasta!Mutta näinhän tämä toimii. Maxille SuuriKäsityö 3/2002 ja Novita lehti mutta mulla on kopio josta ei ilmene mikä lehti. Siinä on kiva malli minkä olen tehnyt aiemmin.Nämä on kaikki Novitan tekemiä malleja. Saiskohan niiltä kopiot?

Laitoin tämä vastauksen tuonne kommentteihin ensin, kun en oikein tiedä miten näitä juttuja käsitellään.

Aloittelevan blogin pitäjän ihanuus ja kurjuus

Olen iloinen ja kiitän kaikesta saamastani avusta, kannustuksesta ja rohkaisusta blogin perustamisessa.
Kivoja kommenttejakin olen jo saanut.
Onhan tämä helppoa juu, mutta harmaita hiuksiakin on ehtinyt tulla monta. Tuota blogirinkilaatikkoa en millään meinannut saada aikaiseksi mutt apua saatuani sekin sinne ilmestyi, poks vaan.

On mielenkiintoista kaivella muistiaan, lankalaatikoita, lehtikasoja, vyötteitä ja mallitilkkuja. Mitähän tuostakin piti tulla, ai tuommostakin on, mihin sekin on joutunut ja niin edelleen. Vaikeinta on hahmottaa milloin mitäkin on tehnyt. Lapset on helppo nakki kun tuota ikää ei heillä vielä niin paljon ole, niin vuosiluvut on jotenkin hanskassa.
Joku jossain kysyi, säästääkö ihmiset lankavyötteitä. Nyt tätä arkistointihommaa tehdessä huomaan, että olenpas ollut fiksu säästäessäni vyötteen langanpätkän kera, ja napakympin sattuessa mukana on jopa mallitilkku. Siitä jo melkein muistaa "mitä ja kenelle" mutta kun olis vaikka vyötteeseen kirjoitettuna tieto ohjeestakin, niin avot!

Toinen asia mikä on tullut esille useankin lehtileikkeen kohdalla, on se, että ei tiedä mistä lehdestä ja miltä vuodelta se on. Ja eikös yksi lehti ole muuten kokonainen, mutta juuri se numero- ja vuosilukutieto on revennyt kannesta!  Ja vielä, tehtyyn ohjeeseen olisi kannattanut merkitä myös minkä kokoisen on tehnyt. Varsinkin lasten ohjeisiin, teinkö jo viime vuonna tämän 2-vuotiaan kokoisena? Lapsilla ei koko aina mene noiden vuosien kanssa ihan yks yhteen.

Kaikkea tekemäänsähän ei tietenkään voi muistaa, varsinkin kaikenlainen pikku sälä jää unholaan vaikka olisi ollut kivakin juttu. Haa, tuosta huomaa, että jotain siellä muistissa kaivelee..

Näiden neule- ja virkkaustöiden lisäksi on tullut tehtyä aika monta kassia ja pussia. Kassit ja laukut ovat heikkouteni, onneksi kenkiä ei noin vaan tehdäkään. Omatekemä varaostoskassi on aina mukana ja sen huomaa, joskus ei nimittäin ole roskapussia talossa. Näitä olen myös antanut duunikavereille lahjaksi ja käytössä näyttävät olevan. Kankaana käytän Eurokankaan palalaatikosta edullisesti saatavaa sadetakkikangasta. Se on kestävä, kevyt ja taittuu pieneksi. Hienoimpiin malleihin laitan vielä heijastusnauhaa sivusaumoihin.

Sisustaminen on myös mieluista tekemistä. Oma kotini on vain yksi huone, niin että aika vähällä pääsee vaikka vaihtaa koko ilmeen. Viime vuonna tein ison ja vaativan homman päällystäessäni systerin ruokailutuolit. Kangas oli kallis ja vaativa, mutta onnistuin mielestäni hyvin. Toivon saavani myös tästä projektista kuvan tänne.
KS

Ps: Huomaatteko? Harjoitus tekee "mestarin". Osasin laittaa tuon vakoilulaatikon!

Uusi blogi

Olen avannut oman sivun!
Olisi varmasti pitänyt tutustua aiheeseen hieman enemmän mutta tässä sitä nyt ollaan jo.
Olen Kristiina Helsingistä. Itsekseni elelen, mitä nyt nuo normaalit villakoirat seuraa pitävät. Puikot viuhuvat, koukku ketjuttaa ja ompelukone surraa. Niistähän syntyy ainesta suurempiinkiin "koiriin".

Käsitöitä olen tehnyt aina mutta parin viime vuoden aikana  kädet ovat olleet ahkerasti käytössä erilaisissa projekteissa. Kutomuksia, anteeksi siis  neuleita, on syntynyt tiuhaan tahtiin. Englannissa asuvalla kumipojallani on tytär Tara, joka täyttää just kohta 2 vuotta. Hänelle olen tehnyt paljon omasta mielestäni ihania neuleita. Jouluksi kudoin monta paria lapasia ja sukkia, sen upean Aran villatakin lisäksi, siellä ei kuulemma ole kunnollisia saapassukkia noin pienille. Ja Tara saa veljen kesäkuussa, niin että siinä riittää uutta projektia tädille. Myös veljentytär sai äsken pojan. Hänelle on juuri valmistunut Palmasta vauvahaalari. Ihanan pehmeä ja pörröinen.

Keskeneräisiä töitä löytyy jokunen, lankoja on pussukoissa ja laatikoissa paljon,mutta kuinka sattuikaan että ostin lankaa  toissapäivänä (kun mukamas halvalla sai).

Valokuvia saan laitettua tänne vasta kun poikani Ville tulee lomalta. Ah, 35 asteen lämmöstä tuli juuri viesti Bangkokista. Hän kyllä  ihmettelee, mitä äiti on taas mennyt tekemään heti kun silmä välttää. Villeltä olisin heti saanut apua tässä blogiasiassakin, mutta kun en malttanut odottaa.

Tuossa juuri sain valmiiksi pienen lasinalustan kun piti harjoitella neuleliinan tekemistä. Alku oli hankala mutta kyllä se sitten alkoi sujumaan niin, että uskaltaa tehdä ihan oikeankin liinan. Ja taas täytyy ostaa lankaa.

Tässä nyt alkupalat, kirjoittelen lisää kunhan tästä ramppikuumeesta selviän.

KS