sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Piristystä kotiin

Torstaina käytiin vähän shoppailemassa Pian kanssa. Mm. ostin kivan mekon, unisukat!, Lindt-suklaita ja  Uskolle kaninkorvan. Muutama tavara jäi vielä mieleen kytemään ja ne kävin ostamassa lauantaina.

Vaikka tuo näyttää siltä kuin Usko söisi korvaa mutta ei se ole syötävä, kiva on nuuskia ja karvaa nuolla. Leikkikalu siis.

Tämä Uunikokki piirasvuoka oli ostoslistalla jo viimeksi kun tämä oli My Iittala-tarjouksessa, loppuunmyytiin heti. Ei sitä nytkään enää ollut nettikaupassa muttaTriplan Iittalassa  ystävällisesti soittivan Espan myymälään varauksen mulle ja kävin sieltä sitten ostamassa.

Tämä Nappula-kukkaruukku oli Tripla-Mania-tarjouksessa niin ostin pois. Tummanvihreä. Ihana.

Pentikillä tarjouksessa oli Omenankukka tuotteet. Ostin verhokankaan, ja vähän päälle, niin sain tuolitkin päällystettyä. Systeri totesi, että sullahan oli ihan kivat verho. Juu niin oli, ja on, mutta kun sitä on jo kahdeksan vuotta katsonut niin mielestäni saatoin jo ostaa uuden. Se vanha Helsinki-verho on nyt terassin ovessa eli ei joutunut vieläkään toimettomaksi.

Usko piti vahtia, että saumoista tuli suorat eikä nuppineuloja pudonnut lattialle.




Tuoleihin tämä on jo ties kuinka mones päälikangas. Ennen mua on olleet Piko-systerillä vaikka minkälaisessa kuosissa ja mullakin tämä on ilmeisesti ainakin neljäs versio. Myös maalia on montaa väriä ollut, mulla ainakin musta, marjapuuronpunainen ja tämä vihreä. Vähän on jo kulunut sieltä täältä ja mun tuolin käsinojan on Usko raapinut. Millään en nyt viitsi maalaushommiin ruveta ja saahan elämä näkyä.



Vuonna 2012 olen nämä viimeksi maalannut. Tässä postauksessa KLIKS näkee vanhojakin päälliskankaita: ruskeaa, ruudullista, vihreätä, leopardi, ruusukuosi. .. viimeisin mulla oli keltainen.Tuolipostauksia 2005,  2007   , Maija-systerillekin olen tuolit päällystänyt 2005.  


tiistai 9. maaliskuuta 2021

KipuApusilkkivilla


 

Mitäpä sitä ei pikkusisko tekis isosiskon hyväksi, nyt niistä sen vanhemman. Sillä on kohta synttärit 86 v!. Ei oo mikään vanhus ei-ei. Harrastaa vaikka mitä mm. akvarellimaalausta (Arbiksen ryhmästä oli vähän aikaa sitten HBL:ssa artikkeli), thaitsia ynnä muuta ei niin tyypillistä. Käsiä ja jalkoja kolottaa sillon tällöin niin ajattelinpa neuloa semmoiset pötkylät, joita voi pitää sekä käsissä että jaloissa, kummassa nyt milloinkin tarve on.


Läpi tuulen ja tuiskun, hangessa kahlaten menin heti hakemaan paketin kun siitä ilmoitus tuli. Tilasin KipuApusilkkivillalangan kaukaa Salosta asti, Anjalin palvelevasta lankakaupasta, sunnuntai-iltana. Ripeästi kauppias Susu pakkasi sen heti maanantaina ja jo nyt! huom! yhdessä päivässä posti on sen tänne Stadiin kuljettanut! Ajokeli ja -olosuhteet on olleet ihan kamalat ainakin täällä. Monia kolareita, ihan isokin monta kymmentä autoa rusinaksi, on tapahtunut.

 

Ai jufe! Uskollekin oli pussi! Ihan oli täpinöissään kun oli ihan uusi tuoksu ja sydämen muotoisia nappuloita. Heti sai maistaa ja hyvin maistuikin. Usko ja Tassu ovat tässä vuosien mittaan lähetelleet viesteja ja vaihtaneet herkkuja:)



Kävi se Uskokin hangessa.

KS

Kuitiin on kiva kissaleimasin jättänyt jälkensä!

lauantai 6. maaliskuuta 2021

Sukkapläjäys

Yksi kukka on vielä nupulla, tämä on siis toinen vana joka kukkii.

Päävana aloitti kukinnan ennen joulua (20.12.20 postauksessa kuva)

 


 

Mä oon korjannu parit sukat, katsellut reikää sillä silmällä 'paikkaanko vaiko en, ja ihmetellyt vanhojen sukkien kestävyyttä. Nuo kuvassa alimmaisena olevat sukat on kestäneet käyttöä hyvin, monta vuotta, nyt on varpaassa kuluma. Joku saksalainen laatulanka tämä on, sain kerän synttärilahjaksi kahdeksan vuotta sitten. Tosin sukkia ei ole käytetty jatkuvasti vaan vaihdellen muiden polvareiden kanssa, joista muut ovat pikkuhiljaa häipyneet sukkien hautausmaalle (missä lie sekin on ).

Muoviton maaliskuu teemaan sopii nämä uutukaiset Pentti-langasta neulotut sukat. Siis ihan uudet. Ne on olleet kerran kävelyllä. Ja nehän olikin aivan liian isot, pyörivät jalassa! Neuloin ne 0.5 mm isommilla puikoilla kuin ohjeessa oli koska mulla on vähän tiukahko käsiala. Valmistuneina nää tuntu ihan hyviltä. Mutta mutta, lanka ei jousta lainkaan eikä palaudu 'suppuun' vaan sukka jää lötköksi kun sen ottaa pois jalasta. Varsikin on ihan outo.


 

 Olihan tuo kantakin jo ottanut hieman nokkiinsa, siis nuhjuuntunut.

Purin kantapäähän ja neuloin uudet terät, lankaa oli jäänyt just sopivasti ettei tarvinnut odottaa purkulangan suoristumista. En enää viitsinyt tuota mallikuviota neuloa koko lapaan vaan lopettelin sen tuolleen keskenkaiken. Muutman silmukan myös kavensin pois ja neuloin 3.0 puikolla kuten ohjeessa. Nyt ne on taas hyvän tuntuiset, saas nähdä sit ku oon taas kävelyllä käynyt.


Enää en kyllä tämmösiä erikoislankoja ala kokeilemaan. Kuten tuo alla oleva nokkoslankakin. Saavat jäädä kauppaan.

Nokkosvahvisteinen sukkalanka sopii myös muovittomaan maaliskuuhun. Nämä on jo vanhat , postaus 1.2.2016, mutta en oo paljoa käyttänyt koska varvas kului puhki aikas pian. Ovat muutenkin nuhruisen näköiset. Nokkoskuitu ei näytä pysyvän kierteessään vaan pukkaa pintaan.




Kotisukkiin on kulunut ammottava reikä. Nyt on parsittu.


Ja mun unisukissa oli myös tämmönen puolen pohjan reikä. Samaa lankaa ei enää ollut koska noihin aikoinaan neuloin koko kerän/sukka. Laatikosta löytyi alpakka kerä joka oli just hyvä hävittää näihin sukkiin.


Nyt ei mitään sukkaneulomisia vähään aikaan. Enkä mä tiedä mitä neuloisin ku ei millekään ole tarvetta. Yks huivi on nyt tekeillä, aloitettu jo kesällä. Ja sit semmonen paksu villatakki joka on tervanjuotia sekin. Ryijyä pitäis pistellä mutta ei sekään maistu.

 

Mä oon niiiiin kyllästynyt ja tympäännyt tähän olemiseen. Siis ei tää oo ihmisen elämää tämmönen tyhjyys ja oleilu. Ku ei oo mitään mitä odottais, siis kesäksikään ei osaa mitään ajatella. Paitsi toivoa, että merivesi olis uimalämmintä ja levät pysyis poissa, sitä ei nyt sais tulla.

Eikä enää oo kivaa iltapäiväseuraakaan! Mä oon tykänny kuunnella Radio Suomen iltapäivää. Syksyllä jo oli aika tylsä juontaja mutt sen just just jaksoi kuunnella. Mutta tänä vuonna tuli taas uusi juontaja ja se on niiiiin ärsyttävä että en enää kuuntele. Päässä on korvamatona sen kuuluttajan ip-ohjelman ylipirteä itseään korostavat ("mä olen täällä sun seurana . . .) aloitussanat mutta toivottavasti se häviää tai siis saisin jonkun toisen korvamadon.Radio menee just heti kiinni kun Paikka auringossa ohjelman viimeiset sävelet soi. 

Mä sain rokotuksen maanantaina. Illalla tuli vilu ja yöllä oli kuuma. En mä kuumetta mitannut mutta ehkä sitä oli. Ei sitt enempää hankaluutta siitä tullut. Mutta mitä tämä nyt auttaa?? Ei mitään! Ihan samanlailla sitä on himassa pysyttävä ja naamarättiä pidettävä. Tanakele ja v'tu.

Messukeskuksen rokotuspiste on sit ihan peestä. Pitkät matkat käveltävä sinne pohjoiselle sisäänkäynnille ja sit vielä hallissa vaikka kuinka pitkälti. Oikein "köyhät kyykkyyn" meininki. Autolla kyllä pääsee ovelle, ja vaikka ihan sisäänkin Drive in -pisteeseen. Kävellen jouduin kulkemaan jäistä muhkuraista kävelytietä  ja vielä 'pihalla' liukastelemaan. Pois kävelin toista reittiä hallin vierusta ja tuntui ettei se koskaan lopu. Okei okei, ihan ite ton paikan valitsin ku oli muutakin asiaa stadin tuolle puolelle. Mut en mä arvannut että noin pitkä ja hankala matka oli.

KS

Siis tuo ylempi kukkarypäs on kukkinut jo joulusta asti.

torstai 25. helmikuuta 2021

Golden Hour Cowl nro 2


Golden Hour Cowl nro 1:n neuloin tammikuussa, sen annoin Marialle synttärilahjaksi. Tämän uuden kohde on vielä hieman avoin;)

 


Lankoina tässä on Louhittaren Luolan Väinämöinen, 75 % villa 25 % nylon, värinä Talvi jota kului 55 gr, ja Mohair by Canard 72 % Kid Mohair 28 % Mulberry Silk jota kului koko 25 gr:n kerä värissä nro 3000. Puikot ohjeen mukaiset 4.0 ja 5.0. 

Tässä kun ei ole kullan väriä (kuten mallin nimessä) mutta valkeaa pehmeyttä niin nimi voisi olla Lumikuningattaren kauluri;)


Taito Itä-Suomi on nyt julkistanut uuden Saimaa-neulemalliston. Onpas kivoja neuleita ja huom!: kaikki suomenlampaan villasta.

KS

lauantai 20. helmikuuta 2021

Ei ihan tavalliset villasukat


 

Lähiaikoina on mediassa ollut paljon puhetta suomalaisesta villalangasta ja sen saatavuudesta. Kyllä mä oon ihan hyvin jo pitkän aikaa ostanut suomalaista villalankaa. Lammas- ja alpakkatiloilta voi ostaa suoraan heidän omatekoista lankaa ja kehräämöiltä voi ostaa ja ja ja yllätys: lankakaupoistakin. Marketin hyllyltä on turha etsiä. Tämän Pentti villasukkalangan ostin Snurresta, joka on mun  LYS eli local yarn store.

Tässä langassa on erikoista se, että vahvikkeena ei ole käytetty mitään 'muovia' vaan selluloosamuuntokuitu tencel Luotoksella on tulossa Muoviton maaliskuu -haaste.

Lanka neuloutui mukavasti ja sukkelaan. Puikkona oli 3.5 mm ja ohjeen, Luotsisukat, kokoa L neuloin varren, kavensin muutaman silmukan kannassa niin että lapa on M-kokoinen.

Tässähän on samat kuviot kuin Tikkuripaidassa: edessä kaksinkertainen helmineule ja takana 4o 1n -joustin. 


 

Lankaa kului 150 grammaa. Aika hintavat sukat: ohje 4.90 ja lanka 37.90 = 42.80. Näihin kun laskisi työpalkan niin kuka ostaisi niin kalliit villasukat? Vuonuen värilliset langat ovat kalliimipia kuin ne lampaanväriset. Nyt vaan sukkia käyttämään, jotta saadaan tietää langan kestävyys.




Näistä tuli oikein kauniit sukat. Nyt pitäis vaan käyttää mekkoa, että sukat näkyisi muillekin eivätkä olisi farkun lahkeessa piilossa;)

Koronarajoitukset jatkuvat täällä Helsingissä. Eli vesijumppaa ei sitten tänä keväänä tule lainkaan. JOS maaliskuun lopulla rajoitukset purettaisiin niin ei se enää auta, huhtikuulle oli merkitty vain 3 vesijumppakertaa. Viikko sitten ilmoittauduin kuntosalille että tulis sitä liikuntaa ja lihaskuntoa harjoitettua mutta saas nyt nähdä menevätkö salitkin kiinni. TanaKeleVtu.

Koska mulla ei mitään ilon aiheita tässä tylsässä olemisessa ole niin kävinpä kaupassa kun oli tarjouksessa. Eiköhän näillä muutaman päivän pärjää!

KS