Sukkapläjäys

Yksi kukka on vielä nupulla, tämä on siis toinen vana joka kukkii.

Päävana aloitti kukinnan ennen joulua (20.12.20 postauksessa kuva)

 

 

Mä oon korjannu parit sukat, katsellut reikää sillä silmällä 'paikkaanko vaiko en, ja ihmetellyt vanhojen sukkien kestävyyttä. Nuo kuvassa alimmaisena olevat sukat on kestäneet käyttöä hyvin, monta vuotta, nyt on varpaassa kuluma. Joku saksalainen laatulanka tämä on, sain kerän synttärilahjaksi kahdeksan vuotta sitten. Tosin sukkia ei ole käytetty jatkuvasti vaan vaihdellen muiden polvareiden kanssa, joista muut ovat pikkuhiljaa häipyneet sukkien hautausmaalle (missä lie sekin on ).

Muoviton maaliskuu teemaan sopii nämä uutukaiset Pentti-langasta neulotut sukat. Siis ihan uudet. Ne on olleet kerran kävelyllä. Ja nehän olikin aivan liian isot, pyörivät jalassa! Neuloin ne 0.5 mm isommilla puikoilla kuin ohjeessa oli koska mulla on vähän tiukahko käsiala. Valmistuneina nää tuntu ihan hyviltä. Mutta mutta, lanka ei jousta lainkaan eikä palaudu 'suppuun' vaan sukka jää lötköksi kun sen ottaa pois jalasta. Varsikin on ihan outo.

 

 Olihan tuo kantakin jo ottanut hieman nokkiinsa, siis nuhjuuntunut.

Purin kantapäähän ja neuloin uudet terät, lankaa oli jäänyt just sopivasti ettei tarvinnut odottaa purkulangan suoristumista. En enää viitsinyt tuota mallikuviota neuloa koko lapaan vaan lopettelin sen tuolleen keskenkaiken. Muutman silmukan myös kavensin pois ja neuloin 3.0 puikolla kuten ohjeessa. Nyt ne on taas hyvän tuntuiset, saas nähdä sit ku oon taas kävelyllä käynyt.

Enää en kyllä tämmösiä erikoislankoja ala kokeilemaan. Kuten tuo alla oleva nokkoslankakin. Saavat jäädä kauppaan.

Nokkosvahvisteinen sukkalanka sopii myös muovittomaan maaliskuuhun. Nämä on jo vanhat , postaus 1.2.2016, mutta en oo paljoa käyttänyt koska varvas kului puhki aikas pian. Ovat muutenkin nuhruisen näköiset. Nokkoskuitu ei näytä pysyvän kierteessään vaan pukkaa pintaan.

Kotisukkiin on kulunut ammottava reikä. Nyt on parsittu.

Ja mun unisukissa oli myös tämmönen puolen pohjan reikä. Samaa lankaa ei enää ollut koska noihin aikoinaan neuloin koko kerän/sukka. Laatikosta löytyi alpakka kerä joka oli just hyvä hävittää näihin sukkiin.

Nyt ei mitään sukkaneulomisia vähään aikaan. Enkä mä tiedä mitä neuloisin ku ei millekään ole tarvetta. Yks huivi on nyt tekeillä, aloitettu jo kesällä. Ja sit semmonen paksu villatakki joka on tervanjuotia sekin. Ryijyä pitäis pistellä mutta ei sekään maistu.

 

Mä oon niiiiin kyllästynyt ja tympäännyt tähän olemiseen. Siis ei tää oo ihmisen elämää tämmönen tyhjyys ja oleilu. Ku ei oo mitään mitä odottais, siis kesäksikään ei osaa mitään ajatella. Paitsi toivoa, että merivesi olis uimalämmintä ja levät pysyis poissa, sitä ei nyt sais tulla.

Eikä enää oo kivaa iltapäiväseuraakaan! Mä oon tykänny kuunnella Radio Suomen iltapäivää. Syksyllä jo oli aika tylsä juontaja mutt sen just just jaksoi kuunnella. Mutta tänä vuonna tuli taas uusi juontaja ja se on niiiiin ärsyttävä että en enää kuuntele. Päässä on korvamatona sen kuuluttajan ip-ohjelman ylipirteä itseään korostavat ("mä olen täällä sun seurana . . .) aloitussanat mutta toivottavasti se häviää tai siis saisin jonkun toisen korvamadon.Radio menee just heti kiinni kun Paikka auringossa ohjelman viimeiset sävelet soi. 

Mä sain rokotuksen maanantaina. Illalla tuli vilu ja yöllä oli kuuma. En mä kuumetta mitannut mutta ehkä sitä oli. Ei sitt enempää hankaluutta siitä tullut. Mutta mitä tämä nyt auttaa?? Ei mitään! Ihan samanlailla sitä on himassa pysyttävä ja naamarättiä pidettävä. Tanakele ja v'tu.

Messukeskuksen rokotuspiste on sit ihan peestä. Pitkät matkat käveltävä sinne pohjoiselle sisäänkäynnille ja sit vielä hallissa vaikka kuinka pitkälti. Oikein "köyhät kyykkyyn" meininki. Autolla kyllä pääsee ovelle, ja vaikka ihan sisäänkin Drive in -pisteeseen. Kävellen jouduin kulkemaan jäistä muhkuraista kävelytietä  ja vielä 'pihalla' liukastelemaan. Pois kävelin toista reittiä hallin vierusta ja tuntui ettei se koskaan lopu. Okei okei, ihan ite ton paikan valitsin ku oli muutakin asiaa stadin tuolle puolelle. Mut en mä arvannut että noin pitkä ja hankala matka oli.

KS

Siis tuo ylempi kukkarypäs on kukkinut jo joulusta asti.