tiistai 19. maaliskuuta 2013

Stadilla

Treffasin Anittan assan edessä. Siinä seisoi pronssipatsas, assan toisella sivustalla oli toinenkin. Laiton lantin kippoon ja kas! patsas liikkui ystävällisesti. Vielä vilkutti kun otin kuvan.
 Viime viikolla oli patsasmiestä koskeva ikävä uutinen, teksti lainattu lehdestä:
"Helsingin uutiset 14.3.2013
Sekava mies löi pronssipatsasta esittänyttä
Helsingin rautatieaseman edustalla tapahtui merkillinen välikohtaus keskiviikkona iltapäivällä.
Päihtynyt mies löi nyrkillä kasvoihin pronssipatsasta esittänyttä miestä, joka seisoi esiintymiskorokkeella.
Sekava 44-vuotias mies selitti paikalle tulleelle poliisille, että hän mottasi patsasmiestä, koska tämä uhkasi hänen vaimonsa turvallisuutta.
Lyöjän mukaan hän oli menossa vaimonsa kanssa pankkiin, kun pronssiasuun pukeutunut mies uhkasi hänen vaimonsa turvallisuutta. Pahoinpitelijä ei osannut kuitenkaan täsmentää, miten vaimoa uhattiin.Mies kertoi suivaantuneensa uhkauksesta ja lyöneensä siksi patsasmiestä kasvoihin."
Piti tavata sen takia, että Anitta sai annettua Vanamo-lapaspaketin mulle. Se on seisonut sen kaapissa jo vuosikausia niin jouti jo pois jaloista. KIITOS, vanamo on mun lemppari ja varmasti nämä tulee kudottua.
Käytiin Hietsun hallissa ja Snurre-lankakaupassa, kummassakaan Anitta ei ollut käynyt. Snurresta on mun tutustumisraportti tässä linkissä, mutta Vuodatus on kadottanut kuvat.
Sieltä hurautettiin spåralla Hagiksen halliin. Ai ai niitä satoja herkkuja mitä on tarjolla. Paksu kukkaro kun olis niin  . . . vaan taitaisi siinä sitten käydä silleen, että vaaásta loppuis viisarinäyttö;) Juotiin borgat pressojen pöydässä. Ja tietysti ihailtiin Vihreän Vyyhdin lankoja. Ehkä mun on huomenna pakko mennä ostamaan langat kivaan puseroon, jonka ohje oli viime keväänä lehdessä.
Sitt treffasin systerin, että sain annettua sille ryijyn Englantiin vietäväksi. Systerin oli ollut ihan pakko ostaa mulle tällainen magneetti-muistilappusysteemi kun siinä on ihan kuin Hali.
Vaikka tuuli on huisin kylmä niin mulla oli jo hiki kun kotikulmille ehdin mutta vielä oli mentävä postista hakemaan paketti. Jezz, kannattaa tehdä asiallinen reklamaatio oikeaan paikkaan - eikä keltaisen lehdistön skandaaliotsikoksi -  tässä vaivan palkka asiallisesta palautteestani:
Kauppojen hyllyt ovat pullollaan vastaavia ulkomaisia tuotteita mutta minä käytän näitä kotimaisia Rajamäen tuotteita. Ehkä olettekin jo huomanneet, että kotimaisuus on valttia tässä huushollissa;)
Taas oli oikea reissupäivä ja nyt on nälkä kun eilen otettiin hammaspois niin jäi syöminen banaaniin ja rahkatuotteisiin, ei tarvinnu pureskella.
KS

11 kommenttia:

  1. No kaikenlaisia mottaajia sitä kulkee kaupungilla.
    Samanlainen kiertokävely pitäisi itsekin tehdä kuin sinä Anittan kanssa, mullakin on Snurre käymättä ja pitkä aika siitä kun Hagiksen hallissa on tullut käytyä.

    VastaaPoista
  2. Vauhtia piisaa!! :oD
    Kiitos vielä vinkistä! Poikkesin siellä suosittelemassasi valaisinliikkeessä (satamaa kohti suunnatessani) - aivan mielettömän I-H-A-N-A myymälä!! Valitettavasti silloin ei ollut sopivia lampetteja tarjolla - siis mitä mainioin syy mennä uudelleen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, se on niiiin ihana kauppa. Ikkunastakin katsoessa, aina ei kehtaa sisään mennä.

      Poista
  3. Oi, noi balsamikastikkeet ovat ihania salaatin kastikeena.
    Mikä ton 'pronssipastaan' keräyskohde on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kerää rahaa ihan itselleen, siis ns. kerjäläinen. Mutta kun tämä sentään tekee jotain rahansa eteen niin silloin tällöin annan lantin näille. Kesällä näitä on aika paljon liikkeellä "patsastelemassa". Ja juju on siinä että ne on ihan hievahtamatta kunnes kolikko kilahtaa. Ensimmäisiä kertoja kun näitä näin niin piti oikeesti miettiä onko se patsas vai ihminen. Pahvimuki edessään maassa istuvat resupekat ei multa saa yhtään mitään, ei edes sympatiaa.

      Poista
  4. Kiitos, Kristiina, seurasta ja opastuksesta. Oli kiva kierros. Possupalasta piti jo paistaa muutama viipsale sipulin kanssa.
    Olipa hieno vastaus palautteeseesi ja varmaan tulee käyttöön nuo etikat ja kastikkeet.

    VastaaPoista
  5. Ai nyt on täälläkin alkanut ilmestyä "patsaita". Ulkomailla olen tuommosia vaan nähnyt ja ihmetellyt miten jaksaa olla samassa asennossa noin kauan. Ihanat vanamolapaset tulee. Tuossa edellisessä postauksessa tuo valkoinen labbis on niinkuin meidän Sindi.

    VastaaPoista
  6. Ovatko nuo patsaat kevään merkki; luulisi, etteivät talvella tarkene.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, nämä ilmestyvät keväällä ja kesän viipyvät. Nyt taitavat olla romanialaisia kun näin aikaisin ovat esillä. Jokunen vuosi sitten patsastelijat olivat eurooppalaisia opiskelijoita ja maailmankiertäjiä.

      Poista
  7. Kovaa hommaa seistä tuollaisena patsaana, huh. Minäkin näin patsaan yhtenä päivänä, mutta oikeasti mun oli JUOSTAVA junaan. Ei jäänyt aikaa kaivella kolikkoa. No jonain päivänä korjaan asian. Kerjäläisille en anna minäkään mitään. En ole paha, mutta mielestäni kerjäämällä on surullista elättää itseään. Vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet Romaniassakin.

    Nuo Vanamo-tumput ovat aivan ihanat, isolla Iillä!

    VastaaPoista
  8. Voi kun on ihana tuo Hali <3 Meillä kestää aina hetken aikaa ennenkuin joku paikka kelpaa, raapimispuu kelpasi kyllä heti mutta petipaikkojen kanssa on ollut hakemista. Yhteen aikaanhan tuo musta otus meni nukkumaan päiväpeiton tai PETAUSPATJAN alle :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.