sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kruunuvuorenrannassa


Lauantaina olin pienen porukan, Narratiimin,  kanssa kävelyllä Kruunuvuorenrannan metsässä. Kaunista metsää, lehtoa, suota ja lampikin. Surullisia huvilanraatoja ja jo purettujen jäännöksiä.
Sammakko ja närhi, yksi punkki. Punkkeja ei tule ikävä, eikä rujoja taloja mutta jos metsä menee niin sitten tulee kyynel silmään. Jos rannan silokalliot tuhoutuvat niin siitä mieli masentuu.
Kruunusillathan on päätetty tänne tulevaksi, vaan kuka sitä siltaa kävelee tai pyöräilee talvipakkasella viiman puhaltaessa mereltä ja onkot spårastakaan kulkijaksi?

Kaitalahdessa on padonkorjausta ja katutöitä.


Vaikka oli jo myöhäinen lauantai-iltapäivä niin työkone tuli metsätiellä vastaan.


Mikä putki ja onko tähän vanhaan Abloy-lukkoon kennelläkään enää avainta?


Monimuotoinen polku, lukemattomien jalkojen hioma.


Biodiversiteettiä (biologisen elämän monimuotoisuus)



Hetken mieltä tyhjentäessä oli silmännäkemä maantasalla kaunis.


Viimeistä silaustaan odottelevat.


Tästä ei enää nousta, ehkä hirrenpätkä uuden elämän jossain näkee?


Huvilan painon kivijalka kesti mutta kohtasi voittajansa kun kaivinkone tuli paikalle.


Pahaa ongelmajätettä?


Pihakuusi jäi - ilman pihaa.


Virkistävä vesi ei enää tästä kaivosta nouse.


Närhi


Oho, sauna paloi!


Vilvoittelupenkkikin on hieman kärsinyt. Helsinki-Info 3/2016 jutussa' Puukiipijän maisemissa', tämä rantapenkki on vielä aivan ehjä kaunis istuin.


Kuinkas kävikään kun toinenkin tulipalo löysi lähistölle, hyvä ettei koko metsä mennyt.


Taustalla Herttoniemenranta.


Kantakaupunkia


Entinen ilta-aurinkoinen huvimajapaikka.


Möyrittyä rantaniittyä ja silokallio viettää uimaan.


Lampi lumpeineen.


Tämä oli aivan erilainen kävely kuin kesän muut kierrokset, olihan järjestäjäkin aivan eri taho. Ns. asiantuntijaa ei ollut kertomassa kaikesta kaikkea vaan ajatukset ja mietteet jaettiin keskenämme.
Osan metsäalueesta on kerrottu tulevan luonnonsuojelualueeksi, mutta ilmeisesti liian pieni alue, jotta luonto oikeasti säilyisi. Kahvitauolla taisi politiikkakin vilahtaa puheissa. Kaavapäätöksethän ovat poliittisia.
Kruunuvuorenranta on jo menetetty mutta jos vielä jotenkin voisi vaikuttaa Vartiosaaren säilyttämiseen! Maanantaina asia on kaupunginhallituksessa esillä, jos mitään ymmärsin niin ei vielä ihan lukkoon lyödä yleis- eikä osakaavaa.
'Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia' -blogissa Vartiosaaresta on muutama kirjoitus. Lisätietoja esim:  Vartiosaari,   kaava-asiaa.

x x x

Eiliseen kokemukseen oli hyvä ottaa vähän etäisyyttä käymällä leffassa! Veen ja Erjan kanssa katsottiin Florence. Meryl Street On Niiin Ihana ja Mahtava näyttelijätär. Ei pettänyt tälläkään kertaa. Kiitos seurasta!

KS
tämä söpöläinen oli mukana Kruunuvuoressa.

3 kommenttia:

  1. Olipa hyvä raportti retkestäsi, saas nähdä miten maisemat muuttuu parin vuoden kuluessa.

    VastaaPoista
  2. Kyllä minua niin harmittaa tuo, ettei niitä upeita huviloita haluttu pelastaa. Kävin tuolla muutama vuosi sitten juuri syksyllä ja silloin otin kuvia tyttärestä istumassa tuolla penkillä. Surullista katsottavaa nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, silloin oli vielä vähän siistimpää. Kerroin kävelykavereille sun kuvista.
      Kaupunki vaihtoi tämän alueen toiseen, raha ei liikkunut, ja se on nyt ent.omistaja ku joutuu noi huvilat pois siivoamaan. Olis ehkä ollu edullisempaa pitää ne kunnossa, vaikka vuokralaisten kustannuksella tai myymällä huvilat tms. Hieno yhdyskunta on menetetty, ja historiaa.

      Poista

Kiitos kommentistasi.