Karitsoja katsomassa

Ei voi mikään olla niin hellyttävä kuin karitsa! Niin söpöjä pieniä eläimiä että . . . Susien lammas synnytti maanantaina nämä ihanuudet. Ovat siis kolmen päivän vanhoja pienokaisia ja tänään torstaina punnittuina vähän päälle kolmekiloisia. Ruskean pässipojan Susie sai viime tipassa pelastettua henkiin, siitä voi lukea tarkemmin hänen blogista. Neljäs oli niin pieni, että ei jaksanut elää lainkaan. Seuraa kuvapläjäys, mulla oli otettuna 85 kuvaa joista osa tietysti oli käyttökelvottomia.
Kaikkia kivoja kuvia en tänne blogiin laita mutta ne voi käydä katsomassa Kuvagalleriassani. Siellä kansiossa Sekalaista on Albumi: Karitsat (linkki suoraan siihen,albumiin. Kuvasivun alalaidasta pääsee seuraavalle sivulle, kuvia on 4 sivua. Kun klikkaat kuvaa kerran se suurenee vähän ja sitt toisella klikillä suurenee vielä vähän. Tervemenoa.
Hulinaa ja huisketta lampolassa

Tämä on karitsoiden äiti Särmä

Tämä ruskea on kaikista söpöin.

 Molemmilla mustilla on valkoinen päälaki

Sitkeää yritystä äidin selkään

Pääsinpäs pehmeälle pedille

Nämä on pässejä, joku on näiden ja tulevien isä. Kyllä se tiedetään kuka mutta mä en muista. Valkoinen on Armas ja toinen ruskea on Sulo, mutta kolmas nimi unohtui.

Tämä on Bonita. Uhkealla olemuksellaan piti vahtia lampolan ovella. Sillä on tosi paksu villa päällä kun sitä ei ole syksyllä keritty. Huomatkaa komea kauluri.

Tämä on Sokru, joka synnyttää minä hetkenä hyvänsä. Tämän villasta mulla on villasukat!

Kiitos Susie tosi kivasta päivästä. Ja kaikista herkuista: kanttarellikeitto oli superhyvää, puolukkapiirrakka maistui nyt aamiaisellakin erinomaiselle.
KS