Kaivopuistossa

Liewendal Frans Oskar, Tekijä 1866
Helsingin kaupunginmuseo, kuvapalvelusta https://hkm.finna.fi/

Kaivopuiston draamakävelyn oppaina olivat Ruhtinatar Zinaida Jusupov, Kauppaneuvos Henrik Borgström ja Evesrtinna Aurora Karamzin.

Kauppaneuvos ja muutama muu liikemies perustivat tuiki tarpeellisen kylpylän, jossa nautittiin terveellisiä V.Hartwallin valmistamia vesiä. Kauppaneuvoksen tapasimme jo Tullisaaressa. Ruhtinatar vietti kylpylässä aikaansa paitsi vesiä nauttien myös tanssien kaksi kertaa viikossa hurmaavien nuorten miesten kanssa (ruhtinas oli Pietarissa).
Everstinna oli rikas leski, joka rahoillaan harrasti  hyväntekeväisyyttä (mm. perusti Diakonissalaitoksen).
Kävelyllä kerrottiin elävästi Kaivopuiston historiaa, todella antoisa ilta. Koska puiston historia on jo kirjoitettu, en sitä tähän toista vaan voitte lukea sen

 tästä Vihreät sylit linkistä 

aika lailla sellaisena kuin me sen kuulimme, mm. että Suomen ensimmäinen messutapahtuma Teollisuusnäyttely järjestettiin täällä kesällä 1876.

Tänä kesänä kaikki kaupungin istutukset ovat mielestäni olleet erityisen onnistuneet.
Kaivarin penkit ovat ikivanhaa mallia.

Ilta-aurinko paistoi kauniisti Suomenlinnaan.

Ilta-ajelulla jotkut ovat näin hulppealla veneellä.

Aurora ja kynäjalava (harvinainen)

Amerikan mustapoppelista on pudonnut suuren suuria oksia ja se on eristetty kunnes kunto on tutkittu ja toivottavasti puu saa edelleen viettää vanhuuttaan tutulla paikallaan.

Pihlaja kasvaa monella pihalla onhan se pyhä puu. Tässä pihlajassa on QR-koodi,/Vihreät sylit,  jonka takaa soi Sibeliuksen sävellys Pihlaja.

Jusupovan huvila puiston itäpuolella

Liewendal Frans Oskar, Tekijä 1866
Helsingin kaupunginmuseo

Vappukuvista tuttu Ursan tähtitorni

Merikadun katot  (reunassa musta torni on talossa, jossa oli eka kotini)

 

Ajan englantilaisissa puutarhoissa oli yleensä jokin yllätys! Kaivopuistossa se on rotkoon valetut portaat, jotka huomaa yks'kaks kävelyllään. Noh, on näitä skidinä tullut juostua ylös ja alas.

 

 

Lehtikuusia, niitä on paljon käytetty mm. rakennusten paaluttamiseen soisessa maastossa koska puun oma kyllästysaine on erittäin kestävää.

 

 

Ruhtinatar halaa lehmusta siksi että nyt on PUUNHALAUSVIIKKO

Puunhalausviikkoa vietetään ensimmäistä kertaa elokuun viimeisellä viikolla 22.–28.8.2016. Vihervuoden kampanja kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään. Samalla viikolla vietetään myös Suomen luonnon päivää (27.8.2016).

Metsälehmus, lehmusta sanotaan rakkauden puuksi koska siinä on sydämen muotoiset lehdet.

Sanna Karlsson-Sutisnan veistoksia

Tässä oli ennen mukavuuslaitos;) kun terveysvesiä juotiin usemman kerran päivässä niin pitihän niistä välillä eroonkin päästä.

Tämä on jo hieman modernimpi käymälä = 1952 olympialaisten vieraita varten puistoon rakennettu hieno funkkis-vessa.

Hieman mielikuvitusta ja tässähän on ihan selvästi . . . .?

Satavuotias hieman huonossa kunnossa.

Uudet lehmuskujat ovat jo vallan hienot. Aivan turhaan kaupunkilaiset nostavat aina älämölön kun vanhoja puita joudutaan poistamaan ja uusia istutetaan tilalle. Kyllä niistä ajan kanssa tulee yhtä kauniita paikkoja kuin ovat olleet.

Nämä puistokävelyt ovat olleet todella mukavia ja hyvin opastettuja. Vielä on muutama jäljellä, ja pari on multa jäänyt väliin.
KS