Puotilan kartano ja viikinkejä

Lauantaina kartanolla oli Varjagi-festivaali, siis viikinkejä. Kaunis sää oli houkutellut paikalle paljon ihimisiä. Kartanon salit ovat kauniit, ja kuisti suorastaan houkutteleva pitämään pikku juhlat täällä. Vieressä on Puotilan kappeli, joten häätkin olis kivat;) Kappeli on muinoin ollut kartanon viljamakasiini. Puotilan kartanon historiikki, kliks.

Pihalla on syreenipensas monimutkaisena kasvustona. Tässä saa kiipeillä.

(toisin kuin Pajutilan vähän vastaavassa puussa, älä kiipeile!).

 

Pehtoorintalo Svenkka on myös tosi kiva sisältä, vanhat hirret yms.

Kartanon ja Vartiokylänlahden välissä on laaja viljelyspalsta-alue. Hieno keidas mutta aurinkoisena päivänä varmasti tosi kuuma paikka kuopsutella maata.

Tällä puolella on Puotilan uimaranta, vastarannalla on Rastilan leirintäalue ja sen uimaranta, joka on kyllä kaikkien käytettävissä. Vuosaaren silta (417 m pitkä) ja metrorata on vieressä.

Muutama kauppias ja sepän paja olivat tulleet tänne Varjagi-festareille, samaan aikaan oli Vantaan keskiaikapäivä joten ehkä siellä oli enemmän kauppiaita, harmillinen päällekkäisyys. Lapsille oli kilpiaskartelua ja kivien maalausta. Muurinpohjalettuja ja makkaroita oli useampikin paistopiste.

Viikingit telttoineen ja varusteineen olivat Vartiokylälahden rannalla, täällä on viikingit muinoinkin seilanneet. Lahden perukalla on Linnavuori ja siellä muinaislinna. Tutkimusten mukaan linna on keskiajalta mutta tokihan siellä on elämää ollut ennen linnaa.

Kolmijalka ja sen alla tuli, suuressa padassa valmistuu keitto koko leirille.

Yläkuvassa on soturin kilpi ja alhaalla nuolitaulu.

Viikinkialus Sotka

soudettiin vastarannalle, nostettiin purjeet ja lähestyttiin leiriä.

Leirissä huomattiin tulija, ihmeteltiin kuka on kun kauppiaita ei pitäisi olla tulossa.

Ohikulkumatkalla,pöh, . . . naisen viemisestähän tässä oli kyse, veli tuli peräämään siskonsa kohtaloa. Taisteluhan siitä syntyi.

Kulkijat hävisivät taistelun suuresta uhostaan huolimatta, veneen miehistö antautui - heidät oli pakotettu tälle matkalle. Leirin emäntä oli tyytyväinen kun sai monta orjaa ja laivankin, kyllä olisi päällikkö mielissään kun kaupparetkeltään kotiutuisi.

Ensi lauantaina katson lisää viikinkitaisteluja Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla. Jee, nämä ovat hauskoja ja antoisi tapahtumia, aina tulee jotain opittuakin. Vielä kun sen neulakintaan oppisin tekemään . . . tai tommoset jalkineet.
KS