Pörkenäs Neuleiri

 

Tällä asemalla aika on pysähtynyt.

Joskus on ollut näin, nyt on toisin. Nykyisiä rakennuksia ja maisemia on paljon näytillä muiden leiripostauksissa, ois niitä mullakin mutta en nyt laita (esim. sticklägerpörkenäs).

Nyt Pörkenäsin leirikeskuksen päärakennus oli varattu Neuleleiriläisille, joita olikin paljon, nelisenkymmentä päivien aikana, osa koko ajan, joku vain pari päivää ja taisi olla päiväseltäänkin muutama.

Muuta järjestettyä ohjelmaa ei leireillä ole kuin ruokailu: aamiainen, lounas, päiväkahvi, illallinen ja iltapala!! Hyvä, että noiden välissä ehtii neulomaan muutaman kerroksen. Lankakauppiaat tietysti ovat tärkeä ohjelmanumero. Myyntipöytien äärellä pistäydytään vähän väliä ihailemassa lankoja, silittämässä silkinpehmeitä vyyhtejä ja pohtimassa värivaihtoehtoja. Ja tietysti pankkikortit vingahtelevat ja laskutusosoitteita kirjataan muistiin (ruotsalainen laite ei täällä toimi) ja onhan käteinenkin vielä käypää.

Pari päivää  (ke-to) odotettu Rva Silmusolmu saapuu perjantaina arvokkaan lastinsa kanssa. Pikkuhiljaa kauppa alkaa hahmottua ja myynti alkaa.

Aavan meren toiselta puolelta paikalle oli tullut Rät & Avig.

Ja ihan melkein kotikulmillaan oli The Knitting Barber.

sekä kauniita kortteja Ciika's creativelta ensimmäistä kertaa myynnissä. Ostin tietysti sen, missä on kissa ja 'minä' tekstillä Knit two together.

Neulomisen lomassa oli myös kiva tehdä palapeliä, jossa tietysti oli kissoja lankakerineen! Kiitos Majvor tästä kivasta tekemisestä!

Virpi, Erja, Tiina-Kaisa ja minä ei ehkä enää olla ihan Jungfru'ita mutta sellaisessa kamarissa me majoituimme. Kaunis ja tilava huone, jossa meille kaikille riitti alapetipaikka. Kiitos teille mukavasta seurasta.

Yläkerran oleskelutilassa on näin kaunis kruunu, alkujaan varmaankni kynttilöille, ehkä. Rakennushan on jo satavuotias.

Ostin langat kahteen puseroon, yhden sukkavyyhdin, kaksi herrrkullista minivyyhtiä ja ihan viime hetkellä vielä sukkalankakerän.

Pörkenäsin Kannatusyhdistyksen kaapista ostin matkamuistoksi kissapatalapun.

Junalla matka sujui mukavasti. Junalla saattaa myös tulla heitä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa.

KS

Jälleen Pohjoista viljaa -sukat

Kaverin kuntosaliohjaajalle neuloin kevätlahjaksi sukat. Malli on jälleen kerrat Tiina Kuun Pohjoista viljaa ilman kirjoneuletta. Saajalta on jo hyvissä ajoin kysytty koko ja mieliväri. Lanka on Opal ja väri Neonpinkki. Tämä päästi aika paljon väriä huuhtelussa, en suosittele neulottavaksi ainakaan valkoisen kanssa;)

Tämä kantapää istuu todella hyvin, on mielenkiintoinen tehdä eikä mitään poimittavia silmukoita.

Mä olen huono laskemaan kerroksia niin että neuloessa on aina vähän hutera olo koon suhteen. Nyt tuli varsista vähän eripituiset, ei se mittanauhakaan aina ihan kohdilleen osu. Sama juttu terä pituudessa.

x x x

Lopultakin sain vaihdettua mullat mun viherkasveille ja pari uutta pääsi oikeeseen multaan ja ruukkuun. Paitsi yksi uusi unohtui laittaa mutta en enää viitsi multahommaan ryhtyä. Kaiken mullan ja tarvikkeiden siivoaminen pois on ehkä suurempi työ kuin itse mullan vaihto.

Ikean kukkapöytä ei sitt näköjään kestä kosteutta. Siihen on tullut kupruja. Kosteuttahan väkisinkin pinnalle tulee kun kasveja suihkuttaa. 

x x x

Usko nauttii ja siirtyy aurinkolaikun mukana lekottelemaan lämpimään paikkaan.

Että voi olla söpö ja julmasta maailmasta tietämätön. Tai no, kyllä se tietää sen verran, että ruuan maku on vaihtunut, siis koko ruoka on vaihtunut! Vakioruuan toimituksessa on ollut paljon vaikeuksia ja on ollut pakko ostaa toista merkkiä.

KS

Rukki-huivi

Jonna Kapelan  suunittelema  Rukki-huivi on neulottu Tukuwool Fingeringistä värissä Taate puikolla 3.75 ja lankaa kului 135 grammaa. Ohje on super helppo mutta lopputulos on hieno. Suosittelen. Se saikin kuivua ulkona kun oli kaunis päivä. En mitannut huivia mutta ihan sopivan kokoinen se on.

Tulppaaneja jo ollut ihan riittävästi, huonosti ovat tänä vuonna avautuneet. Ostin siis vaihteeksi S-Marketin viikkokimpun. Viherkasvit pitäisi varmaan keväthuoltaa mutta oon vähän huono siinä hommassa, kait se on vaan ryhdyttävä toimeen.

KS

Keväinen ihme

Kauppamatkalla meni risteyksen yli siitä mistä en yleensä mene, toisella puolella oli sitten perhonen vastassa. Siinä se lämmitteli katukiveyksellä. Lähti kuitenkin kulkemaan suojatien yli. Ai ai, mitenkä sen kävisi?

 

Napsasin siitä pari kuvaa ja sitten otin sen kauppalapun päälle ja kuljetin sen toiselle puolelle. Pari kertaa se putosi lapulta mutta otin sen taas kuljetukseen. Autoilijat väistivät, ehkä ihmetellen mitä tuo nainen tuossa kykkii keskellä katua.

Laskin sen sitten aurinkoiselle nurmenkaistalleelle. Mitäs siinä vieressä kiilteli? Kas kas, kaunis kivi, jonka hämmästyneenä otin talteen.

Ihmeiden aika ei ole ohi. Ihmeen toteutuminen alkoi varmasti jo paljon aikaisemmin mutta omalta kohdaltani siitä, että lähdin ylittämään katua eri kohdasta kuin yleensä. Nyt minulla on tämä on kaunis pala ametistia. Perhonen antoi  hienon kiitoksensa.

x x x

Olen nyt kyllä sitä mieltä, että se määrä keinokuitua/muovia, joka käytetään villasukkalankoihin ei varmaankaan ole se pahin muovin lähde maissa ja merissä. Eli aion tästedeskin käyttää keinokuituvahvisteisia sukkalankoja. Kokeilin tätä kotimaista Tencel-vahvisteista ja tässä on tulos:

 

Toisessa on jo iso reikä ja toisessa reikä on aluillaan. Olen käyttänyt näitä tosi vähän. Ulkokengissä varmaankin alle 20 kertaa ja kotona sisällä ehkä kuukauden verran tänä talvena. Jo valmistuessaan näissä oli ongelmana se, että neulos ei vetäydy takaisin muotoonsa kuten ns tavallinen lanka. Jouduin neulomaan näihin uudet terät heti alkuunsa kun osoittautuivat liian isoiksi, pyörivät jalassa ja kengässä. Linkissä on muutamat muut kuluneet sukat sekä nokkosvahvisteiset, jotka myöskään eivät kestäneet käyttöä.

Ihan varmasti Tencel ja nokkonen ovat hyviä kuituja neulottaessa muita vaatteita kuin sukkia.

 Mulla on ohuista sukkalangoista tehtyjä sukkia, joita olen käyttänyt todella pal.jon. Joitakin jopa useita vuosia, ei siis samoja joka päivä vaan vaihdellen. Suurin osa on neulottu Lanitium ex Machinan langoilla ja olen siihen lankaan oikein, oikein tyytyväinen. Voin suositella, huom: tämä ei ole maksettu mainos, kaikki LEM langat olen ihan itse ostanut ja maksanut täyden hinnan. Mulla on myös Breathing Space pusero LEM-langoista ja se on edelleen hienossa kunnossa vaikka on paljon käytetty lempipusero.

x x x

Tarvitseeko joku tällaisia taottuja kynttilänjalkoja? Kaksi kappaletta niitä on nyt tarjolla.

 Ja tällainen Olli Simolan maalaama muotokuvataulu notkuu nurkassani, koko 77x62, :

Jos kiinnostaa niin laita e-meiliä, osoite profiilissa.

KS

Rauhankyyhkysukat

 

Asukastalolla oli kirppis. Keräsin kaikenlaista tavaraa myytäväksi ja myös nämä sukat, joista pyysin 30,00 euroa. Ostajan valinnan mukaan laittaisin rahat joko Unicefille tai Lääkärit ilman rajoja -yhdistykselle. Valmistauduin huolella hintalapuilla ja lahjoituskylteillä. Mutta pah! kauppa ei käynyt. Sukatkin jäivät myymättä. Muutama pieni tavara meni kaupaksi, sain Unicefille lahjoitettavaksi seitsemän euroa! Olin kyllä sinisilmäisenä uskonut saavani muutaman kympin kasaan. Noh, laitan omistani lisää jonkin tasasumman.

 

Tästä Taito-ohjeestahan kyllä meni rahat keräykseen, ovat saaneet tällä jo 12.000 euroa! Hyvä niin. Mähän ostin tämän lanka+ohje pakettina. Laitoin jo palauttetta, että oli vähän  huono ostos. Kuvioväriähän kuluu vain tosi vähän ja kun kerät olivat 100 grammaisia niin nyt 'jämälankaa' on karvan alle 200 grammaa koska neuloin naisten koon.

Kirjastosta sain lainaksi uunituoreen neulekirjan: Hurmaavat hameet ja valloittavat villahousut. Onpas kiva ja hieno kirja. Kaavion on selkeät, hyvät yleisohjeet ja mallikohtaiset ohjeet vaikuttavat selkeiltä. Ja kuvat! Kaikista kuvista näkee mallin hyvin ja yksityiskohtia on kivasti kuvattu. Sanoisin, että tämä on aivan eri luokkaa kuin Moreeni liukuhihna kirjat. En moiti Moreeni kirjojen ohjeiden tekijöitä vaan kirjojen yleisilmettä ja kuvia yms. Ehkä tuosta täytyy yhdet kivat villahousut neuloa. Hamettakin tekis mieli mutta ei nyt näillä koronakiloilla oikein ole hyvä idea.

Stadilaisen viikon kala-annos on yleensä silakkapihvit mutta nyt oli niin pieniä fileitä kaupan että paistoin ne sellaisenaan, vähän ruisjauhoilla höystettynä ja salaattipedillä. Namskis.

Silakoiden hinta ei vielä ollut noussut mutta huom! Fazerin sininen suklaalevy on kallistunut 10 centtiä ihan huomaamatta, ei siitä ole mitään mainintaa missään ollut. Salakavalaa tämä tällainen, niih.

KS

Perintöhopeita ynnä muuta sitä ja tätä

Kului toista vuotta kun serkkuni jäämistön kohtaloa vatvottiin. Ensin löytyi yksi vanha testamentti mutta kun vähän "painostettiin" niin johan löytyi se myöhemmin tehty testamentti, josta me serkut (mä ja systerit) oltiin tietoisia ja jossa oli meitäkin muistettu. Myös muita henkilöitä oli mainittu ja Tamperelaisia museoita, teatteria ym. ja pääosan peri Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan osasto. Noh, ei siitä sen enempää muuta kuin että kaikki tekstiilit joutuvat hävitykseen koska koiperhoset olivat vallanneet asunnon, harmi ja sääli.

Yllä on mulle tullut hopeinen sokeri-kerma-astiat, sekä tusina perinteisiä ruusulusikoita. Niistä sais ns lusikkakoruja kun joku tekis. Tarvitsetko lusikoita?

Ja tässä alla on ruotumattomasta teräksestä serkun isän tekemiä astioita. Tuo kauhan mallinen on varmaankin kastikekulho, tai näin bliniaikana siitä voisi tarjota ruskistettua voita, ihan kiva tavara. Kannellinen rasia ja pikari ovat todennäköisesti ehtoollisastiat, joita voi kuljettaa mukana kotikäynneillä. Tarvitsetko tällaiset välineet?  Nämä ehtoollisvälineet löysivät jo oikean kodin, ja just sinne mihin olin niitä alunperinkin ajatellut. Hienoa, näin asiat järjestyvät.

Sain myös venäläisiä Lomonosovin kahvikuppeja. Niitä en kaapintäytteeksi halunnut joten ne on jo myyty. Eivät paljon minkään arvoiset olleet kun määrä oli outo 7 kuppia, ei kakkulautasia eikä kannua yms. Kuulemma isommat teekupit olisivat olleet paremmat hinnaltaan.

En siis ole mikään perijätär vaikka perinnön saaminen hyvältä tuntuikin, eihän tällaista usein satu kohdalle.

No niin, olen lopultakin saanut neulottua jo syksyllä Neuleleiriltä ostetun langan. Malli on Tiina Kuun Pohjoista viljaa mutta näissä ei se vilja ole vielä kasvanut vaan on vasta oraalla pälvinä lumen alta näkyvissä. Nämä suloiset sukat annoin Kiengille.

Ostin Taito-paketin, lanka + ohje Rauhankyyhkysukkiin. Tuotto menee Unicefille. 

Ensimmäinen sukka oli jo näin pitkällä mutta se oli armottomasti liian pieni, ei mahtunut jalkaan. Purin sen ja otin isommat puikot ja kohta on taas eka sukka valmis.

Kyllä mä nyt taas kerran huomasin, miksi toisilla valmistuu sukkia ihan solkenaan = paksu lanka ja paksut puikot. Mä yleensä teen ohuita niin kestää vähän pidempään sukkien valmistua.

Ostin myös vähän kivoja kortteja, Tuuni Turulalta. Jos tykkää tällaisista hauskoista asioista niin suosittelen, lämpimästi. Kaikenlaista mukavaa on kaupan. Tämä ei ole maksettu mainos, ihan itse maksoin tilaukseni.

KS