torstai 19. marraskuuta 2015

Kulttuuria yms.

Eilen olin pitkästä aikaa teatterissa, sain liput blogiystävältä, kiitos. Kaupunginteatteri on remontissa ja esityksiä on siellä sun täällä. Pengerkadun teatterissa katsoimmee ennakkonäytöksenä MESTARIn, tänään oli ensi-ilta. Näytelmästä kerrottiin tänään radiossa. Okei, nyt mä ymmärsin mistä siinä oli kyse; mentoroinnissa ihminen löytää itsestään uusia puolia tai niitä, joita ei ole halunnut itselleen tunnustaa yms. Juu, kyllä mä eilen jo tajusin vähän mistä oli kyse mutta hyvä oli saada selvennös. Taneli Mäkelä oli hurmaava, muut näyttelijät mulle outoja.

Tänään olin Roihuvuoren kirjastossa Novellikoukussa. Kiva kirjasto, en ollu siellä ennen käynytkään. Lukijana oli Riikka Pelo, 2013 Finlandia voittaja. Hän luki Julio Cortazarin kaksi novellia. Olin ehkä osannut asettaa aivoni ymmärtämään sitä mitä ei ollut kirjoitettu, eli tajusin mistä oli kyse. Kiva pikkusen keskustella ja purkaa kuulemaansa, ikäänkuin saisi ja osaisi keskustella fiksusti;) Lainasin Finlandiapalkitun Taivaankantaja -kirjan.

Stadilla on ollut kolme päivää näyttävästi esillä HelsinkiMission kampanja yksinäisyyttä vastaan. Mainoskopissa istuu elävä ihminen ja vieressä lipaskerääjä kertoi aiheesta.



Stadin Virastotalo, ankean näköinen aikansa luomus. Olin siellä tänään vikan kerran Irti tupakasta - ryhmän tapaamisessa.


VIeressä on suurikokoinen muistomerkkii: Sodanajan naisen kunniaksi.
 "Sodan ajan naisen muistomerkki paljastettiin 12.10.1996. Muistomerkki on ensimmäinen valtakunnallinen sodan ajan naisen työtä arvostava ja siitä muistuttava patsas. Patsaassa on kahdeksan metriä korkea terästorni ja 7,5 metriä leveä harmaa paasi Kurun harmaasta graniitista." (teksti HAM' in sivulta)


 

Vastapäisen talon katolla "Miehiä työssä"

KS

2 kommenttia:

  1. Mestari oli varmaan ihan mukava kulttuuripläjäys. Sun olisi pitänyt vähän enempi muistaa meuhkata sun savuttomuudesta. Minä ainakin olisin tsempannut enempi. Ihan joka kerta! Se on mahtavaa, jos onnistuu pysyyn savuttomana. Säästyykin muuten pitkä penni ja sentti:)

    Mull oli itella aikoinaan niin hyvä motiivi lopettaa röökaaminen (raskaus). että se loppu kertastumppauksella samana pnä, kun tuli testiin kaksi viivaa. Sit mä olin melkein viistoista vuotta polttamatta ja sorruin hetkeksi. Sitten, kun se yksi verisuoni kärähti, niin sitten lopetin, enkä ole sen jälkeen aloittanut. Toivottavasti säkin onnistut pysyyn savuttomana, on siitä niin paljon etuu. Maailma tuoksuu ja maistuu ihan erilaiselta. Toisaalta joskus toivois, että ei olisi toi hajuaisti niin tarkka:) Silti hyvää ja savutonta loppu vuotta! Terkut Ossilasta!!

    VastaaPoista
  2. Jep, kyll ihan vakaa tarkotus on olla savuttomana loppu elämä. Tarvii vaan olla tiukkana ettei maista sitä "yks vaan". Se on sitt menoa, ihan varmasti. Kyllä ylämäetkin jo sujuu paremmin, ei enää tarvi keskenkaisen haukata henkeä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.